Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Hallitukselta kirjavia veroesityksiä viime metreillä

(Julkaistu Käytännön Maamies -lehden numerossa 3/2015)

Hallitus on vielä vaalivuoden puolella intoutunut antamaan joitakin taloudellisilta vaikutuksiltaan verrattain vähäisiä verolakiesityksiä. Taloudellisesti merkittävä on vain turpeen valmisteveroa ja metsähakkeen tukea koskeva kokonaisuus, jonka palauttaminen ennen Kataisen hallitusta vallinneeseen tilaan jäi Stubbin hallitukselta toteuttamatta, vaikka Stubb antoi 7.10.2014 eduskunnassa käydyssä hallituksen energiapoliittisen selonteon keskustelussa toisin ymmärtää.

Perintö- ja lahjaveron maksuajan pidennys

Hallitus antoi 12.2.2015 eduskunnalle yllättäen esityksen, jonka mukaan maatilan ja muun yrityksen sukupolvenvaihdoshuojennukseen liittyvä perintö- ja lahjavero voitaisiin kantaa korottomana nykyisen enintään viiden vuoden sijasta enintään seitsemän vuoden aikana.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta päätti pidentää korottoman maksuajan enimmäisaikaa seitsemästä vuodesta kymmeneen vuoteen. Tämän valiokunta uskoo vähentävän myös paineita lisähuojennuksiin. Todellinen, efektiivinen vero oli v. 2013 maatilavarallisuuden luovutuksissa keskimäärin 1,1 ja muun yrityksen luovutuksissa keskimäärin 2,8 % luovutetun omaisuuden käyvästä arvosta. Efektiivinen vero poikkeaa huomattavasti veroasteikon nimellisistä verokannoista, koska veron laskennassa sovellettava arvostustaso on huomattavasti käypää arvoa alempi.

Lakia sovellettaisiin vuoden 2015 alusta taannehtivasti. Vaatimus maksuajan pidennyksestä voitaisiin esittää vielä kahden kuukauden kuluessa lain voimaantulosta, joka tapahtuisi 1.6.2015. Käytännössä ei voisi esiintyä tilanteita, joissa ensimmäinen erä olisi jo ehditty maksaa ennen lain voimaantuloa.

Arvonlisäverovelvollisuuden alaraja ja alarajahuojennuksen yläraja

Hallitus esitti 12.2.2015 eduskunnalle myös arvonlisäverovelvollisuuden alarajan nostamista 8500 eurosta 10 000 euroon. Verovelvollisuuden alarajaan liittyvän asteittaisen veronhuojennuksen ylärajaa hallitus esitti nostettavaksi 22 500 eurosta 30 000 euroon. Pienyritysten arvonlisävero nousee täyteen määrään 30 000 euron tilikausittaisella liikevaihdolla. Rajat voivat aiheuttaa kilpailuvääristymiä pienyritysten kesken silloin kun myynti tapahtuu kuluttajille. Alarajahuojennuksella on tietty merkitys ainakin pienemmillä viljatiloilla.

Kuluttajille myyviä arvonlisäveroa tilittäviä liiketoiminnan harjoittajia, joiden liikevaihto on 8 500 euron ja 10 000 euron välillä, on arviolta 2 000. Näiden voi kannattaa jättäytyä arvonlisäverovelvollisuuden ulkopuolelle.

Alarajahuojennuksen ylärajan nostaminen 30 000 euroon toisi huojennuksen piiriin noin 20 000 uutta yritystä. Huojennuksen piirissä olisi korotuksen jälkeen yhteensä noin 126 000 yritystä.

Esityksen verotuloja vähentävä vaikutus on noin 41 milj. euroa, josta alarajan nostamisen osuus on noin 9 milj. euroa ja alarajaan liittyvän huojennuksen nostamisen osuus noin 32 milj. euroa. Koska eurorajojen korotuksilla ei ole merkittäviä vaikutuksia työllisyyteen, hallituspuolueilla oli eduskuntavaiheessa vakavia aikeita luopua uudistuksesta. Se päätettiin lopulta kuitenkin toteuttaa. Muutosten nähtiin lisäävän yrittäjien motivaatiota ja halua jatkaa ainakin itsensä työllistämistä. Lain muutokset tulevat voimaan 1.1.2016.

Alarajahuojennus ei aiheuta kilpailuvääristymiä, sillä myynti tapahtuu normaalilla arvonlisäverokannalla ja huojennus palautetaan hakemuksen perusteella.

Metsähakkeen tuki ja turpeen vero

Turpeen verotaso on sidoksissa metsähakkeella tuotetun sähkön tuotantotukeen siten, että tuotantotuki muuttuu automaattisesti turpeen veronmuutosta vastaavalla tavalla. Tavoitteena on näin varmistaa, että metsähake on aina kilpailukykyisin ja turve on kivihiiltä kilpailukykyisempi polttoaine yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa (CHP).

Vuoden 2015 alusta otettiin askel takaisin kohti ennen Kataisen hallitusta vallinnutta turpeen veroa ja metsähakkeen tuotantotukea. Turpeen valmisteveroa alennettiin vuosien 2013 ja 2014 4,9 eurosta megawattitunnilta 3,4 euroon megawattitunnilta. Vastaavasti metsähakkeella tuotetusta sähköstä maksettava tuotantotuen enimmäismäärä nousi 15,9 euroon megawattitunnilta, kun se vuosina 2013 ja 2014 oli 13,1 euroa megawattitunnilta.

Turpeen veronalennuksen ja metsähakkeen tuotantotuen korotuksen toisen vaiheen voimaantulo sen sijaan on siirtynyt Metsäteollisuuden temppuilun takia hamaan tulevaisuuteen eli valtioneuvoston asetuksella säädettävään ajankohtaan, käytännössä ehkä jopa vuoteen 2018. Metsäteollisuuden vaatiman tukiperustemuutoksen johdosta tuki joutuu EU:n komission todennäköisesti sangen kauan kestävään valtiontukikäsittelyyn. Hallitus esitti, että sähkön tuottajan metsähakevoimalassa tuotetusta sähköstä saama tuotantotuki olisi puolet täysimääräisestä tuotantotuesta siltä osin kuin sähkön tuotannossa käytetty metsähake on valmistettu järeän puun (keskiläpimitta yli 16 cm) hakkuukohteelta saaduista jalostukseen soveltuvista rungonosista. Eduskunnan talousvaliokunta nosti ko. tuotantotuen 60 prosenttiin täysimääräisestä tuotantotuesta, minkä eduskunta hyväksyi.

Jos lakiin ei sisältyisi järeästä puusta tehdyn hakkeen alempaa tuotantotukea, tuki vastaisi ennen Kataisen hallitusta vallinnutta tasoa ja komissiokäsittely voisi sujua nopeasti. Nyt turpeen veronalennus 3,4 eurosta megawattitunnilta 1,9 euroon megawattitunnilta samoin kuin metsähakkeen tuotantotuen enimmäismäärän korotus 15,9 eurosta 18 euroon megawattitunnilta uhkaa siirtyä jopa vuoteen 2018.

Uuden hallituksen on korjattava asia ensi töikseen. Tosiasia on, että kahden tukitason malli ei myöskään toimi käytännön elämässä.

Varsinais-Suomen vaalipiiri
Esko Kiviranta ššnestysnumero 59