Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Mistä keinot maatalouden kriisin helpottamiseen?

Maatalouden kannattavuus on vaikeassa kriisissä. EU:n yhteinen maatalouspolitiikka on hankala rajoite. Pääministeri Juha Sipilän hallitus joutui ruoriin tilanteessa, jossa maatalouden tulotuen linjaukset oli tehty vuoden 2020 loppuun.

Sen jälkeen, kun hallitus keväällä perui hallitusohjelmaan sisältyneen luonnonhaittakorvauksen leikkauksen 20,3 miljoonaa euroa, Suomen maatalous saa tulotuet tänä ja ensi vuonna sellaisina kuin pääministeri Jyrki Kataisen ja pääministeri Alexander Stubbin hallitukset ne neuvottelivat ja päättivät. Nyt voi siis itse kukin arvioida, oliko neuvottelutulos riittävä. Jos tarkkoja ollaan, kansallista tulotukea päätettiin viime keväänä jopa lisätä 13,4 miljoonalla eurolla vuosina 2017-2018.

Maatilatalouden kehittämisrahastosta maksetaan maatalouden investointiavustukset ja nuoren viljelijän aloitustuki. Viime eduskuntakaudella Makeraan ei siirretty valtion budjetista senttiäkään. Pääministeri Sipilän hallitus päätti sisällyttää kärkihankkeisiinsa yhteensä 90 miljoonan euron siirrot Makeraan. Tämän ansiosta Makera voi jatkaa rahoitustoimintaansa normaaliin tapaan tämän vaalikauden ajan. Muutoin Makera olisi nopeassa tahdissa kuihtunut pois.

Uutta kriisipakettia kootaan

EU:n komission päättämiin rahastokauden linjauksiin ei käytännössä voida tehdä kansallisia lisäyksiä muutoin kuin ns. de minimis ?tukena, joka saa olla enintään 15 000 euroa kolmea verovuotta kohden. Tästä voidaan poiketa EU:n yhteisillä erillisillä päätöksillä.

Maatalouden kriisitoimiin on Sipilän hallituksen aikana jo ohjattu EU:n ja kansallista kriisitukea yhteensä 33 miljoonaa euroa, josta maidontuottajille on ohjattu noin 14 miljoonaa euroa ja sianlihantuottajille noin 4 miljoonaa euroa. Syksyllä maksetaan vielä noin 15 miljoonaa euroa velkaisuuden ja rakennusinvestointien perusteella kohdennettua tukea.

Uutta kriisipakettia rakennetaan loka-marraskuun vaihteen lisäbudjettiin. Siihen sisältyy maidontuotannon kriisipaketti 15 miljoonaa euroa, josta puolet on 18.7.2016 päätettyä EU-rahaa ja toinen puoli kansallista rahaa. Tämä riittää keskimäärin noin 2000 euroon maitotilaa kohden. Jos tuki maksettaisiin lypsylehmää kohden, se olisi noin 55 euroa/lehmä.

Helpotusta on tulossa myös kriisitilojen rahoitusongelmiin. Maatilojen rahoitustyöryhmä esitti toukokuussa 70 prosentin valtiontakauksen myöntämistä 230 miljoonan euron maksuvalmiusluotoille. Järjestely koskisi tilapäisissä taloudellisissa vaikeuksissa olevia maatalousyrittäjiä, joilla on edellytykset jatkuvaan kannattavaan toimintaan. Luoton enimmäismäärä yrittäjää kohden olisi 110 000 euroa, josta valtiontakauksen saisi 70 prosenttia eli 77 000 euroa.

Moni viljelijä on käyttänyt korkotuki- ja valtionlainojen kaikki viisi lyhennysvapaavuotta sekä valtionlainojen viisi korkovapaavuotta. Tarkoitus on nostaa enimmäismäärä kahdeksaan.

Hallitus pyrkinee poistamaan loputkin hallitusohjelman leikkauksista. Tämä merkitsisi luonnonhaittakorvauksen leikkauksen perumista myös vuoden 2017 jälkeiseltä ajalta.

Veroesityksissä vielä pohdittavaa

Selostin KM-lehden numerossa 7/2016 hallituksen esitysluonnosta yrittäjävähennykseksi. Esitys merkitsee mm. sitä, että maatalouden nettotulosta viisi prosenttia olisi verovapaata tuloa. Vähennys tehtäisiin maatalouden yritystulosta, ennen kuin se jaetaan pääoma- ja ansiotulo-osuuksiin.

Metsätalouden yrittäjävähennystä koskeva ehdotus sisältää valtiovarainministeriön kehittämän, verotuksen yleisistä periaatteista poikkeavan kummallisuuden. Myös metsätalouden puhtaasta pääomatulosta tehtäisiin viiden prosentin yrittäjävähennys. Mutta yrittäjävähennys tehtäisiin viiden prosentin suuruisena myös metsätalouden tappiollisesta pääomatulosta. Jos siis metsätaloudessa syntyy 100 euron tappio, saa vähentää vain 95 euron tappion. Liike- ja ammattitoiminnassa sekä maataloudessa saisi tappion jatkossakin vähentää kokonaan.

Surullisen kuuluisa metsälahjavähennys merkitsee hallitusohjelmassa metsänomistajille osoitetun 20 miljoonan euron tuhlaamista. Nykyinen pienenkin peltoalan kautta myös metsätaloutta koskeva perintö- ja lahjaverotuksen spv-huojennus antaa heti sukupolvenvaihdoksen yhteydessä noin 95 %:n huojennuksen. Tuloverotuksen metsälahjavähennyksessä saa hyvässäkin tapauksessa vain 45-50 %:n huojennuksen. Senkin saa viivästettynä 15 vuoden aikana, jos hakkaa koko hakkuukypsän puustonsa.

Uusi vähennys kohdistuisi vain noin 10-20 %:iin puhtaista metsätiloista, suurimmasta päästä. Sukupolvenvaihdoksen toteuttaminen verotuksellisesti järkevimmällä tavalla on erityisen tärkeää näille suurille metsätiloille. Metsälahjavähennystä ei vastuullinen ja ammattitaitoinen veroasiantuntija voi suositella kuin poikkeustapauksissa. Hallitusohjelman rahat pitäisi kohdistaa metsävähennyksen korotukseen.

Arvonlisäverotuksessa laajennetaan maksuperusteista ilmoittamismahdollisuutta. Tämä on tärkeää, sillä tilitysten viivästyminen on johtanut monet pienyrittäjät maksuvaikeuksiin, kun suoriteperuste on ainoana vaihtoehtona pakottanut arvonlisäveron maksamiseen ennen kuin myyjä on saanut ostajalta rahat.

Sen verran voinen paljastaa, että hoidin asian maa- ja metsätalouden harjoittajien osalta jo ajat sitten. Silloin KHO antoi päätöksen 1996/3930: maatalouden harjoittaja, joka ei ole kirjanpitovelvollinen, saa kohdistaa ajallisesti myynnistä suoritettavan arvonlisäveron ja vähennettävän veron kunkin myynnin ja oston osalta valintansa mukaan joko suorite- tai maksuperusteen mukaisesti. Tämän paremmaksi ei voi panna.

Varsinais-Suomen vaalipiiri