Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Hallitus syntynee pikavauhtia

(Julkaistu Käytännön Maamies -lehden numerossa 5/2015)

Kirjoitan tätä kolumnia 12.5. Lehden ilmestyessä 22.5. hallituksen muodostamisneuvottelut lienevät jo pitkällä. Hallitustunnustelija Juha Sipilä on asettanut tavoitteekseen hallituksen muodostumisen toukokuun loppuun mennessä.

Paljon on jo ehtinyt tapahtua. Niin sanotusta yhteiskuntasopimuksesta käytiin keskusteluja runsaan viikon verran. Sipilä toteutti ensin laajan keskustelukierroksen eri etujärjestöjen edustajien kanssa. Varsinaiset neuvottelut käytiin lähinnä työmarkkinajärjestöjen kesken. Mukana olivat työntekijäpuolelta SAK, STTK ja Akava, työnantajapuolelta Kuntatyönantajat ja EK. Myös Suomen Yrittäjät, jota ei ole kelpuutettu työmarkkinajärjestöksi, pääsi Sipilän järjestämään neuvottelupöytään. Omasta puolueestani Keskustasta Sipilä valitsi näihin neuvotteluihin Anne Bernerin, Olli Rehnin ja Matti Vanhasen.

Neuvottelut yhteiskuntasopimuksesta kariutuivat 6.5. illalla. Tavoitteeksi Sipilä oli asettanut suomalaisen yhteiskunnan ja erityisesti viennin kilpailukykyä parantavan viiden prosentin tuottavuushypyn. Kun tuloksen syntyminen näytti tahmeanlaiselta, Sipilä lopetti vatuloinnin alkuunsa ja päätti neuvottelut tältä erää. Tämän hän teki mitään osapuolta syyllistämättä tai loukkaamatta. Ovi neuvottelujen jatkamiselle jätettiin auki.

Samaan aikaan yhteiskuntasopimusta koskevien neuvottelujen kanssa oli käyty hallitustunnusteluja. Kaikki kahdeksan eduskuntapuoluetta saivat pari päivää aikaa vastata hallitustunnustelijan esittämään 15 kysymyksen patteriin. Vastausten aikaraja asetettiin torstaihin sattuneen vapunaaton iltapäivään. Näin annettuihin vastauksiin oli mahdollista perehtyä vapusta johtuen pidennetty viikonloppu.

Vain Vasemmistoliitto näytti vastausten perusteella asemoituvan hallitusvastuun ulkopuolelle. Perussuomalaisten Soinin kanssa hallitustunnustelija kävi kahdenkeskisiä tarkentavia keskusteluja maanantaipäivän 4.5. aikana. Yhteinen sävel löytyi vaivattomasti jopa yhteisvaluutta euroon liittyvistä yhteisvastuuongelmista.

Keskustan ja perussuomalaisten lisäksi hallitukseen tarvittiin kolmas suuri puolue, Kokoomus tai SDP. Kokoomuksen kanssa ei ilmennyt ongelmia suurissa linjakysymyksissä. Myös SDP oli loppuun asti mahdollinen vaihtoehto. Keskustan eduskuntaryhmässä on perinteisesti ollut vahvoja punamullan kannattajia, niin nytkin.

Hallitustunnustelija Juha Sipilä teki valintansa hallituspohjaksi 7.5. Valinta oli keskusta, perussuomalaiset ja kokoomus. Pienet puolueet vihreät, vasemmistoliitto, RKP ja kristillisdemokraatit voitiin jättää pois hallitustunnusteluista, koska hallituspohjaneuvotteluihin valituilla kolmella puolueella on eduskunnassa tukeva 124 kansanedustajan enemmistö.

Hallituspuolueiden pieni lukumäärä maksimoi valtio-opillisen teorian mukaan hallitukseen osallistuvien puolueiden vallan. Myös päätöksentekokulut todennäköisesti vähenevät, kun neuvotteluja asioista ei tarvitse käydä kovin monen puolueen kesken.

Hallitusneuvotteluja on tätä kirjoittaessani käyty käytännössä kolmisen päivää. Neuvottelut ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, EU-asioihin ja maahanmuuttoon liittyvistä asioista ovat sujuneet juohevasti. Neuvottelut talouden kehyksistä ja yksityiskohdista ovat vasta alkamassa. Talousasioiden myötä neuvottelujen vaikeusaste kasvaa.

Taloudessa ongelmallisia arviointeja

Suomen taloustilanne on varsin kireä, vaikkakin kilpailukykymme on hiljalleen alkanut parantua lähinnä maltillisten palkkaratkaisujen seurauksena. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2014 tavarakaupan kauppatase oli jo hiukan ylijäämäinen, mutta palveluiden kaupan kauppatase selvästi alijäämäinen. Kilpailukykyä on parantanut myös euron voimakas devalvoituminen ja öljyn hinnan alentuminen lähes puolella.

Elvytys on ollut ennennäkemättömän massiivista koko euroalueella, Yhdysvalloissa ja Japanissa. Nämä vastaavat lähes puolta maailman bruttokansantuotteesta. Elvytys on myös kestänyt poikkeuksellisen pitkän ajan. Kasvu ei ole tosiasiassa käynnistynyt merkittävässä määrin missään elvytyspolitiikkaa harjoittaneessa maassa. Meillä finanssipolitiikan vuotuinen elvytysvaikutus on ollut kahdeksan miljardin euron luokkaa viiden viime vuoden aikana.

Suomen kokonaisvelka (julkinen sektori + kotitaloudet + yritykset) on noin 310 miljardia euroa. Korkoelvytys on näin ollen alentanut useiden vuosien ajan lainakannan korkokuluja ainakin 2-3 prosenttiyksikköä, ts. 6-9 miljardia euroa vuodessa verrattuna maltillisen kevyen rahapolitiikan oloihin.

Elvytyksen myötä osakkeiden hinnat ovat nousseet erittäin merkittävästi. Osakkeiden hinnat ovat nousseet osin myös sen vuoksi, että heikkojen kasvunäkymien ja kilpailijoiden paineen oloissa yritykset ovat koko ajan saneeranneet ja tehostaneet toimintojaan ja näin parantaneet jonkin verran tuloksiaan.

EU:n komissio vaatii Suomelta lisätoimia julkisen talouden tasapainottamiseksi ja julkisen velan kasvun taittamiseksi. Leikkauksia joudutaan tekemään. Osa leikkauksista voidaan luokitella järkeistystoimenpiteiksi. Monet julkisen sektorin toiminnot vaativat uudelleenarviointia tehokkuusmielessä. Esimerkiksi vahva julkinen terveydenhuolto on turvattava, mutta suurempi maakuntatason toimija voisi lisätä sosiaali- ja terveystoimen tehokkuutta. Toimintojen tehostaminen kautta linjan byrokratiaa vähentämällä on tulevan hallituksen välttämätön ohjenuora.

Varsinais-Suomen vaalipiiri