Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Orpo puhuu mukavia, teot ovat hakusessa

(Julkaistu Kätännön Maamies -lehden numerossa 11/2014)

Orpon maa- ja metsätalousministerikaudesta on toistaiseksi jäänyt käteen kaksi asiaa: kansallisen tulotuen 55 milj. euron pysyvä leikkaus vuoden 2015 budjetissa ja Venäjä-pakotteiden korvaamiseen osoitettu 19,4 milj. euron kertaluontoinen tuki vuoden 2014 toisessa lisäbudjetissa.

Jos vuotuiseksi maataloustuloksi Suomessa arvioidaan noin 800 miljoonaa euroa, on 55 miljoonan euron leikkaus noin 7 % maataloustulosta. Alkuinnostuksessaan Orpo lupaili kansallisen tuen leikkauksen lykkäämistä yhdellä vuodella: siellä se kuitenkin budjetissa täysimääräisenä seisoo. Kun asian pikaista muuttumista eduskunnassa ihmeteltiin, Orpo ilmoitti, että Venäjä-pakotteiden korvaukset hoituvat nopeammin lisäbudjetin kautta.

Pohjoisen tuen alueella, jolla maidosta tuotetaan lähes neljä viidennestä, maksetaankin loka-joulukuun 2014 maidontuotannolle 1,5 snt litralta kansallista lisätukea. Kolmessa kuukaudessa kuluu 6,5 milj. euroa. Pohjoisessa korotettua litratukea maksettaneen myös ensi vuoden alkukuukausina.

Etelä-Suomen kansallisen lisätuen maksaminen maidolle vaatii EU:n komission lupabyrokratian läpikäymisen, vaikka kyse on Venäjä-pakotteiden korvaamisesta. Optimistisimmissa toiveissa komission luvan uskotaan tulevan vielä tänä vuonna. Kansallinen lisätuki pitäisi Etelä-Suomessa maksaa kokonaan joulukuun 2014 maidontuotannolle, jos siihen varattu 5 milj. euroa mielitään maksaa litratukena. Ensi vuonnahan Etelä-Suomessa siirrytään lypsylehmäpalkkioon eli eläinkohtaiseen tukeen.

Päättämättä on vielä noin 8 milj. euron jako. Tästä pitäisi joku summa lohjeta myös suurissa vaikeuksissa olevalle sianlihantuotannolle. Sianlihantuottajaa ei luonnollisestikaan kovin paljon kiinnosta se, johtuuko tuonnin estyminen Venäjän Ukraina-pakotteista vai Venäjän afrikkalaiseen sikaruttoon liittyvistä pakotteista.

Kokonaan oma lukunsa on viljan tuotannon kehno tilanne, joka liittyy satovahinkoihin ja ostajien markkinakäyttäytymiseen. Tiedossa on ensi vuodesta lähtien myös ympäristökorvauksen dramaattinen heikkeneminen.

Miten sitten käy EU:n varoista maksettavien Venäjä-pakotteista johtuvien korvausten? Muistetaanko enää lainkaan, että vaikeudet johtuvat viljelijöistä riippumattomista syistä. EU:n kriisirahastosta löytyi nopeasti korvauksia Keski- ja Etelä-Euroopan hedelmä- ja vihannestuotannolle. Nyt Suomi ja Baltian maat ovat jälkijunassa anelemassa korvauksia EU:n uudelta irlantilaiselta maatalouskomissaarilta Phil Hoganilta tilanteessa, jossa maidon kriisiapuun tarkoitetut varat on jo ehditty siirtää ebolan torjuntaan.

Suomen elintarvikeviennin arvo oli v. 2013 noin 1,6 mrd. euroa, josta Venäjän viennin osuus oli 430 milj. euroa eli runsas neljännes. Maitotuotteiden vienti oli yli 250 milj. euroa eli selvästi yli 15 % Venäjän elintarvikeviennistä. EU:n korvausperusteisiin kuuluva 15 %:n raja siis ylittyy kirkkaasti. Nyt kuitenkin EU tiettävästi katsoo, ettei maidon tuottajahinta ole Suomessa vielä alentunut riittävästi v. 2013 tasosta. Baltian maissa tämä EU-ehto täyttyy. Suomen EU-korvausten tilanne on siis hyvin hankala.

Orpo on pantu paljon haltijaksi. Hänen tulisi huolehtia siitä, että perustukea (nykyisin tilatuki) lukuun ottamatta kaikki keskeiset tukimuodot sisältävä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma saataisiin pikatahtia ulos EU:n komissiosta. Komissio on tiettävästi tehnyt Suomelle ohjelmasta 170 kysymystä. Hyväksyminen uhkaa lipua ensi vuoden puolelle. Ensi kevään viljelysuunnittelu lykkääntyy.

Orpon on myös hoidettava, että kaikki ne tulotuet ja korvaukset, jotka ovat Suomen omassa päätäntävallassa, maksetaan myös v. 2015 ajallaan. Myös pinta-alavalvontaa ja muuta byrokratiaa pitäisi vähentää, eikä vain puhua sen vähentämisen välttämättömyydestä.

Kiitettävää mielenkiintoa Orpo on osoittanut verotukseen, joka ei kuulu maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan asioihin. Esim. 28.8.2014 ilmestyneessä Metsälehdessä Orpo ilmoitti, että "perintöverosta pitäisi luopua". Ei taida olla näköpiirissä.

Orpo on luvannut myös susikannan hoitosuunnitelman. Päästäänköhän piankin karsimaan susikantaa vai siirtyykö tämäkin ensi vaalikaudelle?

Kotimaisten polttoaineiden kilpailukykyyn parannusta

Hallitus on alentamassa turpeen verotasoa v. 2015 alusta nykyisestä 4,9 eurosta/MWh 3,4 euroon/MWh ja v. 2016 alusta 1,9 euroon/MWh (v. 2016 veronalennusta ei kuitenkaan sisälly 13.11.2014 esitykseen). Näin palattaisiin kahdessa osassa samaan tasoon kuin ennen Kataisen hallituksen korotuksia. Samalla metsähakkeen syöttötariffi nousisi olemassa olevan keskinäisen kytkennän mukaan vastaavasti.

Elinkeinoministeri Vapaavuori on kuunnellut herkällä korvalla metsäteollisuuden perinteisiä voivotuksia puuraaka-aineen saannin turvaamisesta. Todellisuudessa on kysymyksessä pelko siitä, että energiapuun lisääntyvä kysyntä voisi johtaa teollisuuden käyttämän raakapuun hinnannousuun. Olisihan teollisuuden mielestä tietenkin väärin, jos jo noin neljännesvuosisadan nimellisestikin samana pysynyt kuitupuun hinta nousisi. Teollisuus on vaatinut, että metsähakkeen syöttötariffi pitäisi rajata kohteisiin, joissa puuston keskiläpimitta on harvennushakkuun jälkeen alle 16 senttiä rinnankorkeudelta. Aikamoista byrokratiaa.

Metsähakkeen määritelmää muuttava esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle tammikuussa 2015. Samalla on tarkoitus antaa esitys vuoden 2016 alun turpeen veronalennuksesta.

Tukijärjestelmän mahdolliset muutokset on hyväksytettävä EU:n komissiossa. Tästä ei ilmeisesti hyvää seuraa, onhan ns. PETU-tuki maannut komissiossa jo neljä vuotta ja edelleen hyväksymättä.

Varsinais-Suomen vaalipiiri