Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Metsäpoliittinen selonteko lausunnolla - heittoja myös verotuksesta

(Julkaistu Käytännön Maamies -lehden numerossa 14/2013)

Hallitus on antamassa ensi vuoden alkupuolella ohjelmansa mukaisesti eduskunnalle metsäpoliittisen selonteon, joka on lajissaan ensimmäinen. Selonteko on lähtenyt lausuntokierrokselle 11.11.2013. Selonteko sisältää maa- ja metsätalousministeriön (MMM) hallinnonalaan kuuluvien asioiden lisäksi pari metsän verotusta koskevaa kevyttä heittoa.

Eduskunnalle annettavien valtioneuvoston selontekojen kulttuuri vakiintui pääministeri Paavo Lipposen hallituskausilla. Nykyisin selontekoja saadaan harva se kuukausi, usein myös eduskunnan tahdosta sen säätämän uudistuksen vaikutusten seuraamiseksi.Valtioneuvoston selonteko rinnastuu jossain mielessä kansanedustajan keskustelualoitteeseen. Valmistelukoneisto on kuitenkin järeä, koska käytössä ovat ministeriön voimavarat. Kansanedustajan keskustelualoite kuitataan yhdellä täysistuntokeskustelulla, kun sen sijaan valtioneuvoston selonteko siirtyy täysistunnossa käytävän lähetekeskustelun jälkeen valiokuntakäsittelyyn, minkä jälkeen se tulee täysistunnon palautekeskusteluun.

Suomessa on takavuosina ollut useita maa- ja metsätalousministereitä, jotka ovat virkaan astuessaan luulleet maa- ja metsätalouden verotuksen kuuluvan hallinnonalaansa. Ministeri Jari Koskinen ei luule, onhan hän toiminut yhden eduskuntakauden ajan valtiovarainvaliokunnan verojaoston puheenjohtajana ja tietää varsin hyvin veroasioiden kuuluvan valtiovarainministeriölle.

Selontekoluonnoksen verokannanotot

Metsäpoliittisen selontekoluonnoksen verokannanotot ovat täyttä asiaa, mutta lainsäädäntöprosessissa niistä ei ole apua konkretian puuttumisen vuoksi. Selonteossa listataan 13 toimenpidekokonaisuutta, joiden avulla metsäpolitiikan strategiset päämäärät saavutetaan. Yksi näistä koskee verotusta: "Luomme edellytykset yritysmäisten metsäelinkeinojen harjoittamiselle muun muassa verotusta uudistamalla ja tilarakennetta parantamalla." Ja edelleen: "Verotuksen keinoin kannustamme tilakoon kasvuun sekä yritysmäiseen ja aktiiviseen metsätalouden harjoittamiseen". Ja vielä eri kohdassa: "Verotusta uudistamalla tuodaan metsätalous tasapuoliseen asemaan muiden elinkeinojen kanssa, mikä parantaa samalla metsätilojen rakennetta. Lisäksi verotuksen tulee olla omistusmuodon suhteen neutraalia sekä kannustaa yrityskoon kasvua ja resurssien tehokasta käyttöä". Lähiajan toimenpiteissä on vielä seuraava kohta: "Suurennetaan metsätilojen kokoa ja parannetaan niiden rakennetta sekä edistetään sukupolvenvaihdoksia arvioimalla verotusmuutosten tarpeellisuus, kehittämällä eri omistusmuotoja ja uusjakokäytäntöjä sekä neuvontaa." Tässä kaikki.

Kommentteja

Minut sai huolestumaan ja kirjoittamaan tämän artikkelin MMM:n kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallion 21.11.2013 Metsäpäivillä pitämä puhe, jota on referoitu Metsälehdessä seuraavasti: "Metsätalous tulee rinnastaa elinkeinotoiminnaksi. Tätä esitämme selonteon tärkeimmäksi linjaukseksi".

Oman käsitykseni mukaan metsätalouden tuloverotus on nykyisellään rakennettu puhtaasti yritysmäiseksi, eikä sitä muulle pohjalle voi rakentaakaan. Se on osa pääomatulolajin verotuksen kokonaisuutta, mikä luo tiettyä vakautta. Pääomatulon veroprosentti on liian korkea, kun se on 30/32. Pääministeri Esko Ahon hallitus, jonka aikana ansio- ja pääomatulojen eriytetty verojärjestelmä luotiin, määritteli veroprosentiksi 25. Elinkeinotuloverolain mukaan verottamisesta (jos Husu-Kallio sitä tarkoittaa) ei olisi ainakaan yritysmäisesti metsätalouttaan harjoittavalle, metsätilaansa laajentavalle metsänomistajalle apua, sillä se toisi mukanaan metsätalouden tulon ansiotulo-osuuden, joka voisi kannustaa metsien pirstomiseen esim. kuolinpesän osakkaiden kesken. Pääomatulo-osuus voisi kutistua pieneksi varojen arvostamisesta riippuen. Nyt ansiotulona verotetaan vain hankintatyön arvo, joka sekin on 150 kuutiometriin asti verovapaata.

Jo valmiiksi yritysmäistä metsätalouden tuloverotusta voitaisiin kehittää säätämällä pysyvällä säännöksellä vain tietty prosenttiosuus (esim. 85 %) metsätalouden pääomatulosta veronalaiseksi pääomatuloksi. Tällainen prosenttitekniikka on jo käytössä esim. osinkoverotuksessa, eikä sen perusteena ole mikään muu kuin verotuksen tason lieventäminen. Myös metsävähennystä olisi kasvatettava vaikkapa vain pienin askelin. Sekä metsän hankintamenosta laskettavaa metsävähennyspohjaa että metsätalouden veronalaisesta pääomatulosta tehtävää vuotuista metsävähennystä voitaisiin korottaa ensi vaiheessa esim. 70 %:iin.

Metsävähennys ja menovaraus voitaisiin ulottaa pääasiallisesti maa- ja/tai metsätaloutta harjoittaviin osakeyhtiöihin, joissa määräysvaltaa ei käytä metsäteollisuutta harjoittava yhteisö. Tällöin metsätalouden harjoittajan ulottuvilla olisivat 20 %:n yhteisöverokanta ja listaamattoman osakeyhtiön omistajan osakaskohtaiseen nettovarallisuuteen perustuvat osinkoverotusedut.

Perintö- ja lahjaverotuksen huojennuksen toteuttaminen myös pelkästään metsätaloutta jatkavien verotuksessa olisi yhdenvertaista ja oikeudenmukaista, mutta sen vaatiminen on riski mittavalle nykyhuojennukselle, joka koskee vain niitä, jotka jatkavat myös maataloutta. Paras ratkaisu olisi poistaa kokonaan perintö- ja lahjaverotus, jonka tuotto on vain runsaan prosentin verran valtion verotuloista. Mahdollinen pääministeri Juha Sipilän hallitus voisi tässä seurata Ruotsin esimerkkiä vajaan 10 vuoden takaa. Siellä perintö- ja lahjaverotuksen poisti muuten sosialidemokraattien johtama hallitus vuonna 2004.

Varsinais-Suomen vaalipiiri